Lisävalot ja laki – E-hyväksyntä, referenssiluku ja asennus

Mitä E-hyväksyntä tarkoittaa lisävalossa?

Ajoneuvovalaisinta saa käyttää siinä tehtävässä, johon se on hyväksytty. Tieliikenteen lisäkaukovalossa hyväksynnän pitää koskea nimenomaan kaukovalotoimintoa. Pelkkä suuri valoteho tai valmistajan ilmoittama lumen-arvo ei tee valaisimesta tieliikennekelpoista kaukovaloa.

Hyväksyntämerkintä on valaisimessa. Samassa valaisimessa voi olla myös muita hyväksyttyjä toimintoja, kuten etu- tai parkkivalo, mutta jokaisen toiminnon pitää täyttää sitä koskevat vaatimukset.

Mitä referenssiluku oikeasti tarkoittaa?

Referenssiluku eli kaukovalon vertailuarvo perustuu valaisimen suurimpaan valovoimaan. Se ei tarkoita lumenmäärää, watteja eikä suoraan valon kantamaa. UNECE R149 -hyväksynnässä referenssiluku muodostetaan valaisimen suurimmasta valovoimasta kaavalla Imax / 4300 ja pyöristetään määrättyihin referenssiarvoihin, kuten 12,5, 17,5, 25, 40 tai 50.

Suurempi referenssiluku tarkoittaa siis lähtökohtaisesti suurempaa hyväksynnässä mitattua maksimivalovoimaa, mutta se ei kerro kuinka leveä valokuvio on tai kuinka paljon valaisin tuottaa valoa yhteensä. Siksi ref. 50 valo ei automaattisesti ole käytännössä parempi kuin ref. 25 valo.

Suomessa samanaikaisesti palavien kaukovalaisimien yhteinen vertailuarvo saa olla enintään 100. Mukaan lasketaan auton omat kaukovalot ja kaikki niiden kanssa samanaikaisesti palavat lisäkaukovalot.

Mistä auton oma referenssiluku löytyy?

Auton omien kaukovalojen referenssiluku löytyy itse ajovaloumpion hyväksyntämerkinnästä E-hyväksyntämerkinnän läheltä. Merkintä voi olla umpion linssissä tai umpion muussa kiinteässä merkintäalueessa. Sen pitää olla luettavissa valaisimen ollessa autossa paikallaan tai tarvittaessa esimerkiksi konepelti avaamalla.

Tarkista auton molemmat kaukovaloumpiot. Jos kummassakin umpiossa kaukovalon referenssiluku on esimerkiksi 17,5, auton omien samanaikaisesti palavien kaukovalojen yhteinen referenssiluku on 17,5 + 17,5 = 35. Tätä lukua käytetään lähtökohtana lisävalojen referenssilukua laskettaessa.

17,5 on monissa perinteisissä ajovaloumpioissa tuttu arvo, mutta sitä ei pidä olettaa kaikissa autoissa samaksi. Erityisesti LED-, xenon-, matriisi- ja mukautuvissa ajovaloissa hyväksyntämerkinnät ja kaukovalotoiminnot voivat poiketa perinteisestä kahden samanlaisen umpion ratkaisusta.

Näin 100 raja lasketaan käytännössä

Alla olevissa esimerkeissä auton kummankin oman kaukovalon referenssiluku on 17,5 eli auton lähtötilanne on yhteensä 35.

Esimerkkejä eri referenssiluvuilla hyväksytyistä lisävaloista

Alla on neljä nykyisestä valikoimasta löytyvää tieliikennekäyttöön hyväksyttyä lisävaloa eri referenssiluvuilla. Tuotteet havainnollistavat sitä, kuinka paljon yksi lisävalo käyttäisi 100 kokonaisrajasta. Esimerkkilaskelmissa auton omien kaukovalojen yhteisarvona käytetään 35:tä, mutta oman auton todellinen arvo pitää aina tarkistaa umpioiden merkinnöistä.

Referenssiluku ei kerro, mikä valo on paras

Korkea referenssiluku ei automaattisesti tarkoita parempaa lisävaloa. Kaksi samalla referenssiluvulla hyväksyttyä valaisinta voi tuottaa hyvin erilaisen valokuvion. Toinen voi painottaa pitkää kantamaa ja toinen leveyttä.

Siksi lisävaloa kannattaa verrata myös mitatun valotehon, valokuvion ja käyttötarkoituksen perusteella.

Lisävalon kytkentä

Perinteisessä järjestelmässä lisävalo saa käyttövirtansa releen ja sulakkeen kautta ja auton kaukovalolta otetaan heräte releen ohjaukseen. Uudemmissa autoissa kaukovaloherätettä ei aina saada suoraan valojohdosta, jolloin ohjaus voidaan toteuttaa CAN-väylästä esimerkiksi XBB-ratkaisulla.

Kiinnitys ja suuntaus ovat osa laillista asennusta

Katsastuksessa lisäkaukovalosta voidaan antaa korjauskehotus tai hylkäys esimerkiksi silloin, jos valaisin on löysästi kiinni, suuntaus on virheellinen, referenssiluku ylittyy tai valaisimen rakenne, toiminta tai sijoitus ei täytä vaatimuksia.

Hyvä asennus on myös käytännössä parempi: tukeva teline pitää valokuvion paikallaan eikä valo värise epätasaisella tiellä.